Ymmärtämällä asiakkaan päätöksentekoprosessia ja tunnistamalla prosessin vaiheet, voidaan määritellä markkinointiviestinnän tavoitteet ja sisäinen aikataulu. B2B-markkinointi kootaan yhtenäiseksi paketiksi sellaisia viestintätoimenpiteitä, jotka edistävät parhaiten yrityksen asiakastavoitteita. Näistä tavoitteista saadaan myös markkinointiviestinnän osatavoitteet ja markkinointi integroituu luontevasti osaksi yrityksen toimintaa.

Markkinointia ei pitäisi ajatella yksittäisinä toimenpiteinä, vaan kiinteänä osana yrityksen toimintaa. Markkinointi sisältää myös muutakin kuin pelkän mainonnan – tai myyntityön. Yrityksen strategia tuotteidensa myymiseksi koostuu kokonaisuudesta, jossa yhdistellään erilaisia viestintäkeinoja. Paras kokonaisuus saadaan, kun suunnittelun alkuvaiheessa panostetaan tavoitteiden määrittelemiseen ja toteutettavaa ohjelmaa seurataan säännöllisesti ja mukautetaan saatujen tulosten perusteella.

Keskustelut käydään kasvotusten, puhelimessa tai ryhmän kesken ns. sosiaalisessa mediassa, internetissä. Miten mainostaja pääsisi tuohon keskusteluun mukaan? Mitä mainostajalle tapahtuu, jos hän menee ennestään hänelle tuntemattomaan ryhmään ja alkaa mainostaa tuotettaan? Hänet mestataan, salvetaan, keitetään öljyssä, paloitellaan ja sisälmykset poltetaan. Noin kuvaannollisesti.

Mitä mahdollisuuksia mainostajalle jää, kun kohderyhmä ei välitä enää mainonnasta ja jakaa kokemuksia keskenään? Yksi tapa menestyä on tietenkin antaa aihetta positiivisiin kommentteihin keskustelijoiden joukossa. Tämä ei ole mitään uutta.

Minne mainosbudjetin rahat pitäisi työntää? Googlen hakusanamainontaan ja bannereihinko? Sehän on sitä internet-markkinointia. Yksi vaihtoehto on osallistua keskusteluun, ei myymällä ja mainostamalla vaan keskustelemalla:

• Keskusteluun osallistutaan keskustelemalla
• Luomalla suhde kohderyhmän edustajiin, ihmisiin
• Antamalla hyödyllistä tietoa, joka on hyödyllistä heidän näkökulmastaan
• Tekemällä “talletuksia” ryhmään
• Kun ryhmä on hyväksynyt, voi tehdä myös “nostoja”

Kenellä on aikaa tällaiseen keskusteluun? Harvalla.

Vaihtoehtona onkin palkata markkinointiviestinnän asiantuntija, joka pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti pitää yllä mainostajan asiaa kaikissa, siis kaikissa, kontaktipinnoissa asiakkaiden suuntaan ja orkestroi keskustelua mainostajalle edulliseen suuntaan.

MARKKINOINTIVIESTINTÄ

1. Mainonta
2. Myynninedistäminen
3. Julkisuus
4. Henkilökohtainen myyntityö

INTERNET-MAINONTA

1. PPC – Pay Per Click -hakusanamainonta
2. CPM – Cost Per Mille -bannerimainonta
3. SEO – sivuston optimointi
4. Web 2.0 – sosiaalinen media ja osallistuminen

Rakennetaan teille sopiva paletti näistä aineksista ja otetaan askel nykyaikaiseen monikanavaiseen markkinointiin.

Teemu Korpi, 0400 971 274

Kuvan nuolet kuvaavat syy-seuraus-suhteita. Yrityksen tavoitteet määrittävät tarvittavaa osaamista ja asettaa ehtoja tarjoomalle. Osaaminen ja tarjooma taas määrittävät asiakaspalvelun ja myyntityön roolia. Tuotteet ja palvelut jakautuvat/kehittyvät osaamisen perusteella tiettyihin kategorioihin. Samalla markkinointiviestinnän osa-alueita toteutetaan samoilla perusteilla, kuin yrityskin toimii. Tällöin mainonta, suoramarkkinointi, internet-markkinointi jne. tukee samoja tavoitteita yrityksen ydintoimintojen kanssa.

Kuvan vihreästä palkista muodostuu Tavoitteellinen Markkinointiviestintäohjelma, jossa Compegran vastuulla on sovitun osan toteuttaminen, tulosten seuranta ja raportointi asiakkaalle. Jatkuva dialogi mahdollistaa toimenpiteiden suuntaamista tehokkaammiksi, jolloin tuloksellisuus markkinointitoimissa kasvaa.

Liiketoimintatiedon Hankinta -artikkelit.

Tässä kuvassa nähdään Compegran toimintakenttä. Compegra tutustuu asiakasyritysten liiketoimintaan, jotta voimme laatia seurattavan ja vaikuttavan markkinointiviestintäsuunnitelman.

Markkinointiviestintäsuunnitelman laatimiseen vaikuttavat yrityksen tavoitteet, osaaminen ja tarjooma. Näistä tekijöistä koostuva tieto kerätään sen vuoksi, että Compegran asiantuntija pystyy ymmärtämään yrityksen toiminnan mahdollisimman hyvin. Dialogia käydään Compegran LiHamylly-metodin pohjalta. Metodin tietoperustana on Balanced Scorecard ja integroitu markkinointiviestintä.

Ihminen taas on suhteessa tuotteeseen jossakin omaksumisen vaiheessa. Omaksumisvaiheita on tutkittu paljon ja tässä on yksi esimerkki niistä:

1. Tietoisuus
2. Kiinnostus
3. Arviointi
4. Kokeilu ja
5. Omaksuminen (Rogers 1983)

Matkalla ostopäätökseen ja kokemuksiin hankitusta tuotteesta/palvelusta, henkilö tulee siis käyneeksi nämä vaiheet läpi. Markkinointiviestinnällä voidaan vaikuttaa henkilöön kussakin vaiheessa.

Omaksumisvaiheisiin sopivia toimenpiteitä voi haarukoida seuraavan listan avulla:

1. Tietoisuus: –> lehtimainonta, ulkomainonta, julkisuus
2. Kiinnostus: –> lehtimainonta, internetmainonta, sähköpostimarkkinointi
3. Arviointi: –> suorapostitus, lehtimainonta, internet-sivusto
4. Kokeilu: –> puhelinmyynti
5. Omaksuminen: –> myyntikäynti, asiakaspalvelu (Garber & Dotson 2002)

Lista on vain esimerkinomainen. Keinojen sopivuus tulee suunnitella aina tapauskohtaisesti.

* Garber, Lawrence L. Jr & Dotson, Michael 2002. A method for the selection of appropriate business-to-business integrated marketing communications mixes. Journal of Marketing Communication 8, 1-17.

Johdanto

Tämä artikkeli käsittelee B2B-markkinointiviestinnän integraation lähtökohtia ja mahdollisuuksia. Artikkelin taustalla on pk-yritysten kasvava tarve tarkoituksenmukaiselle ja tuloksekkaalle markkinointiviestinnälle. B2B-markkinoinnissa asiakasnäkökulman tunnistaminen ja markkinoivan yrityksen palvelujen tarpeellisuuden osoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tätä kautta päästään määrittelemään ne tavoitteet, mitä markkinointiviestinnällä on tarpeellista saada aikaan. Tavoitteita edistetään tarkoituksen mukaisilla toimenpiteillä sovitun ajanjakson aikana. Toimenpiteiden vaikutusten mittaaminen ja vertailu onnistuu, kun niitä tehdän pitkäjänteisesti samaa tavoitetta edistävien toimenpiteiden sarjana, eli tavoitteellisen markkinointiviestintäohjelman keinoin.

Asiakasnäkökulman tunnistaminen

Asiakas ei ole ryhmä. Markkinointiviestintää ei tehdä ryhmälle vaan henkilölle, jolla on jokin rooli markkinoitavan tuotteen hankintaprosessissa (Percy & Elliot 2005). B2B-markkinoinnissa hallitseva osuus on hankittavien tuotteiden ominaisuuksien vertailussa ja muussa tiedon hankinnassa ostoon liittyen. Tässä hankintaprosessin vaiheessa, kun tarve on jo olemassa, on tärkeää panostaa ostopäätöksen tekijään sekä henkilöön, joka mahdollisesti vaikuttaa päätöksen tekemiseen.

Päätöksen tekemiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi tuotetta aikaisemmin käyttäneet henkilöt. Tämä tapauksessa, jossa yritykseen hankitaan tuotantolaittteita korvaamaan uusia tai lisäämään kapasiteettia. Käytönaikaiset kokemukset viitoittavat pitkälle sitä, mitä laitteen käyttäjä suosittelee hankittavaksi, mikäli tällä henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.

Markkinointiviestinnän tavoitevaikutusten määritteleminen ja edistäminen

Pääasiallinen tavoite on saada tuote kaupaksi. Tilanteesta riippuu tapahtuuko se ensimmäistä kertaa vai jo toistuvasti. Reitti ostoon käy oppimisen ja hyväksynnän kautta. Päättäjän täytyy ensin tietää mitä on ostamassa voidakseen hyväksyä tai hylätä tuotteen (Percy & Elliot 2005).

Suurin osa oppismisajasta käytetään vaihtoehtojen etsintään ja niiden arviointiin. Liikumme tällöin mainonnan kognitiivisella ja affektiivisella vaikutustasolla (Vuokko 2005). Näillä tasoilla toivottuja vaikutuksia on perusteltua edistää esimerkiksi lehti-ilmoituksin sopivissa medioissa. Toinen mahdollinen viestintäkanava, jolla on samoja ominaisuuksia on nykypäivänä internet (Korpi 2007). Lisäksi on mahdollista tehdä myös suorapostituksia perinteisesti tai sähköpostilla, puhelinmyyntiä, henkilökohtaista myyntityötä ja messuja (Garber & Dotson, 2002).

Ostamisvaiheeseen päästäessä on henkilökohtainen myyntityö tärkeä markkinointiviestintäkeino. Tässä vaiheessa ostajalla saattaa olla vielä tarve tarkentaa joitain osa-alueita kaupan kohteesta. Myyjän tehtäväksi jää huolehtia siitä, että kauppa tulee omaan taskuun, eikä enää tässä vaiheessa siirry kilpailijalle.

Tällaisen kokonaisuuden hallitsemiseen tarvitaan koordinaatiota. Kokonaisuuteen liittyy kaksi toiminnan tasoa, toteuttaminen ja sisällön hallinta. Toteuttamiseen liittyy aineistojen ja aikataulujen hallintaa.

Sisällön tuottaminen markkinointiviestinnän tavoitevaikutuksia ja yrityksen liiketoiminnan tavoitteita edistäväksi kokonaisuudeksi on markkinointiviestinnän integrointia. Kun markkinointiviestintä hoidetaan pitkäjänteisesti toisiinsa liittyvien projektien sarjana puhutaan tavoitteellisesta markkinointiviestintäohjelmasta.

Markkinointiviestinnän seuranta, raportointi ja jatkuva ylläpito

Tavoitteellista markkinointiviestintäohjelmaa toteutettaessa viestintäkokonaisuus on jatkuvan seurannan alla. Markkinointiviestintäohjelmaa seurataan sopivilla mittareilla ja myyjien tuomalla kenttäpalautteella. Seuranta mahdollistaa ohjelman ylläpidon ja hienosäädön.

Markkinointiviestintää seuraamalla ja hienosäätämällä saadaan vertailutietoa eri toimenpiteistä ja niiden toimivuudesta kunkin yrityksen tapauksessa. Seurannan tulokset antavat myös pohjaa jatkotoimenpiteille, jolloin ohjelmaa voidaan tehostaa kohdistamalla resursseja suurimman tuoton tuoneisiin toimenpiteisiin (Schultz & Schultz, 2003).

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekemällä markkinointiviestintää pitkäjänteisesti, voidaan saavuttaa parempia tuloksia, kuin tekemällä kertaluontoisia toimenpiteitä. Lisäksi on oleellista, että kaikki markkinointiviestintäkanavat – mainonta, julkisuus, menekin edistäminen ja henkilökohtainen myyntityö – pelaavat samaan pussiin. Jotta kaikki nämä osa-alueet saadaan koordinoitua tavoitteelliseksi ja tuloksekkaaksi toiminnaksi on mahdollista käyttää asiantuntijaa hoitamaan kokonaisuutta yrityksen tavoitteita tukevasti.

LÄHTEET

Garber, Lawrence L. Jr & Dotson, Michael 2002. A method for the selection of appropriate business-to-business integrated marketing communications mixes. Journal of Marketing Communication 8, 1-17.

Korpi, Teemu 2007. Strateginen markkinointiviestintä – mahdollisuudet ja työskentelytavat. Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu.

Percy, Larry & Elliot, Richard 2005. Strategic advertising management. New York: Oxford
OSTA TÄMÄ KIRJA!

Schultz, Don & Schultz, Heidi 2003. IMC – The Next Generation, Five Steps for Delivering Value and Measuring Returns Using Marketing Communications. New York: McGraw-Hill.
OSTA TÄMÄ KIRJA!

Vuokko, Pirjo 2003. Markkinointiviestintä merkitys, vaikutus ja keinot. Helsinki: WSOY
OSTA TÄMÄ KIRJA!

Tässä artikkelissa käsitellään asiakasyrityksen ja mainostoimiston väliseen suhteeseen vaikuttavia tekijöitä, joilla yhteistyötä näiden kahden toimijan välillä voidaan parantaa. Artikkelin taustalla on kirjoittajan kokemus mainostoimistoalalta ja siellä esiin tulleista ongelmista asiakassuhteissa. Molemmilla osapuolilla on odotuksia yhteistyöstä ja usein ne eivät kohtaa. Mainosalan yleisiin toimintamalleihin ja ansaintalogiikkaan liittyvien ongelmien pohjalta syntyi tarve luoda toimintatapa, jolla suhteen karikot voitaisiin välttää. Toimintatapa parantaa mainostoimiston ymmärtämystä kulloisenkin asiakkaan liiketoiminnasta ja näin edesauttaa hedelmällisen yhteistyön syntymistä ja syventymistä. Myös mainosalalle tyypilliset työmäärä- ja kassavirtaongelmat mainostoimiston näkökulmasta ratkeaa osin kyseisellä toimintatavalla. Toimintatavan tuloksena toimijoille syntyy yhteinen ymmärrys markkinointiviestinnän tavoitteesta ja tarkoituksesta asiakasyrityksen nimenomaisessa tapauksessa.

Asiakasyrityksen liiketoiminnan tunteminen yhteistyön onnistumisen edellytyksenä

Jotta asiakasyritys pitäisi tarpeellisena käyttää mainostoimistoa tai muuta markkinointiviestinnän ammattilaista, tulisi yritykselle osoittaa selkeitä etuja yhteistyöstä mainostoimiston kanssa. Päällimmäisenä näistä eduista nousee esiin myynnin kasvattaminen, joka näkyy liikevaihdossa, mutta toivottavasti myös tuloksessa. Yrityksen intresseissä on siis myynnin tehostaminen.

Mainostoimisto on palveluyritys, jonka menestys riippuu siitä miten se toimii asiakkaidensa kanssa. Tähän mennessä on esitetty hyvin vähän keinoja mainonnan tulosten mittaamiselle ja 69 % pk-yrityksistä ei sitä myöskään millään tasolla tee (Kauppalehti, 22.3.2007). Mainostoimiston palvelujen tuottavuus asiakasyritykselle ei ole merkittävä mittari yhteistyön hedelmällisyyden kuvaajana. Tämä siis käytäntönä ympäristössä, jossa suhteet mainostoimiston ja asiakasyrityksen ovat välillä vakiintuneet.

Toimintatavat eivät siis kohtaa. Mainostoimistopalveluja myytäessä yritykselle, joka ei ole aikaisemmin toiminut mainostoimiston kanssa, ei yleensä pystytä osoittamaan mitään taloudellista etua ostajaehdokkaalle (Nieminen 29.11.2004). Mainostoimisto keskittyy asiakasreferenssiensä esittelyyn, heille tehtyjen visuaalisten elementtien kautta ja palvelulupaukset ovat keskenään hyvin samanlaisia, kuten asiakaslähtöisyys, nopeus, kaikki yhdestä osoitteesta jne. Mainostoimiston uusasiakashankinta on siis hyvin vaikeaa tällaisessa yhtälössä, kuten on myös asiakasyrityksen lähteminen mukaan yhteistyöhön, jonka etua ei ole pystytty osoittamaan.

Potentiaali

Suuri osa suomalaisista yrityksistä ei käytä lainkaan mainostoimistoa tai muuta ammattimaista markkinointiviestintäpalvelua (Helsingin Sanomat 26.4.2005). Tästä pääsemme yhteen seikkaan, missä piilee äärimmäinen potentiaali mainostoimistoille ja asiakasyrityksille sekä mahdollisille muille toimijoille, nimittäin uusien yritysten saaminen ammattimaisten mainostoimistopalvelujen piiriin.

Jos suomalaisista pk-yrityksistä saataisiin esimerkiksi tuhat uutta mainostoimistopalvelujen tai vastaavien palvelujen käyttäjää vuosittain, tarkoittaisi se 10 miljoonan liikevaihtoa markkinointiviestinnän ammattimaisille hoitajille. Tuo 10 000 euron panostus minkä pk-yritys laittaisi markkinointiviestintään, toisi kasvaneena myyntinä ainakin itsensä takaisin ja parhaassa tapauksessa moninkertaisesti. Tällöin koko suomen pk-yritysten, mainostoimistot mukaan lukien, liikevaihto kasvaisi 15 miljoonaa euroa vuosittain. Vielä, kun tiedetään, että mainosalan markkinoista yli 90 % on pääkaupunkiseudulla, olisi nämä uudet markkinointiviestintäpalvelujen käyttäjät todennäköisesti muualta suomesta. Toiseksi suurimmat talousalueet suomessa ovat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi (Tilastokeskus 2006).

Jos ajatellaan siis, että 1000 uutta yritystä tulee vuoden aikana markkinointiviestintäpalvelujen piiriin ja ne käyttävät kukin 10 000 euroa vuodessa markkinointiviestintään ja puolet yrityksistä saisi panoksen kaksinkertaisesti takaisin, pääsemme lukuun 15 miljoonaa euroa. Tästä summasta pieni osa, esimerkiksi 10 %, menee pääkaupunkiseudulle loppujen jakautuessa muualle Suomeen. Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat talousalueina lähes saman kokoiset. Sijoitamme puolet jäljelle jääneestä summasta näille talousalueille, 3 374 000 euroa kumpaankin. Pirkanmaan potentiaali on siis yli kolme miljoonaa liikevaihtoeuroa, jos 225 yritystä saadaan markkinointiviestintäpalvelujen piiriin.

Keinot

Uusien pk-yritysten tuominen markkinointiviestintäpalvelujen piiriin vaatii ainakin kaksi asiaa. Palvelulla täytyy olla yritykselle taloudellista hyötyä ja toiseksi markkinointiviestintäammattilaisen täytyy tuntea asiakasyrityksensä sekä sen toimiala. Nämä kaksi asiaa voidaan yhdistää kokonaisuudeksi, jolla sekä asiakasyritys, että mainostoimisto saavat oman hyötynsä maksimoitua (Korpi 2007). Nämä seikat tulee tehdä selväksi myyntitilanteessa, kun mainostoimisto etsii uusia asiakkaita ja on päässyt keskusteluun yrityksen kanssa, joka ei ole aikaisemmin käyttänyt mainostoimistoa.

Ensinnäkin mainostoimiston täytyy luvata, että heidän palveluja käyttämällä yrityksen liikevaihto kasvaa. Toiseksi esitellään prosessi, jota käyttämällä pystytään luomaan sellaisia markkinointiviestintätoimenpiteitä, joilla todellakin on vaikutusta. Prosessissa tärkeäksi tekijäksi muodostuu yhteinen näkemys siitä mitä markkinointiviestinnällä voidaan saavuttaa ja mitä sillä tulisi saavuttaa.

Prosessin aikana kerätään asiakasyrityksen liiketoiminnasta relevanttia tietoa, jonka avulla voidaan tunnistaa vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Osa näistä vahvuuksista ja kehittämiskohteista ovat sellaisia, että niihin voidaan suoraan vaikuttaa markkinointiviestinnällä, osaan välillisesti (Rope 2003, 156–197).

Tämän tiedon pohjalta mainostoimisto ja asiakasyritys pystyvät luomaan yhteisen näkemyksen tavoitteista ja nykytilanteesta. Yhdessä asiaa prosessoiden mainostoimisto ja asiakasyritys sitoutuvat tavoitteisiin sekä markkinointiviestinnän tekemiseen syvemmin ja koko asia saa uudenlaisen merkityksen yrityksen toiminnassa.

Asiakasyrityksen liiketoiminnan tavoitteiden tukeminen tarkoituksenmukaisella markkinointiviestintäkokonaisuudella

Suurimmat tuottoprosentit saadaan aikaan aloilla, joilla myydään kohtalaisen arvokkaita tuotteita. Esimerkiksi 1000 euron suorapostituksella saadaan aikaan kaksi uutta ostoa keskioston ollessa esimerkiksi 3000 euroa. Tällaiset kaupat vaativat yleensä henkilökohtaista myyntityötä toteutuakseen (Vuokko 2003, 171–187) ja monet yrityksen toimivat myyntihenkilöiden voimin. Tämän artikkelin alussa tuli esiin seikka, ettei markkinointiviestintä kokonaisuutena ole kovin hyvin hoidettu asia keskimääräisessä pk-yrityksessä. Kuitenkin henkilökohtainen myyntityö on yksi osa markkinointiviestintää menekinedistämisen, mainonnan ja suhdetoiminnan ohella (Vuokko 2003, 149).

Tuomalla myyntipäälliköiden ja muiden myyntityötä tekevien toiminta saman otsikon alle mainonnan kanssa saadaan toimiva yhteys pk-yritystä kiinnostavaan kokonaisuuteen. Markkinointiviestinnän tarkoituksena on helpottaa myyjän työtä esimerkiksi ”lämmittämällä” asiakasta ennen myyntikäyntiä sekä generoimalla kysyntää asiakassegmentistä yritykseen päin.

Näistä lähtökohdista pystytään luomaan tavoitteellinen markkinointiviestintäohjelma, jossa tavoitteellinen tarkoittaa sitä, että toiminnalla on jokin sovittu tavoite ja ohjelma tarkoittaa samaan tavoitteeseen pyrkivien markkinointiviestintäprojektien yhdistelmää tietyllä ajanjaksolla.

Kun laaditaan tällainen tavoitteellinen ohjelma, pystytään myös sen tuloksia seuraamaan. Myyjät saavat kentältä palautetta markkinointiviestintätoimenpiteistä ja tuovat ne palautekeskusteluun. Palautteen avulla voidaan korjata seuraavia toimenpiteitä tarvittaessa. Myös selkeän myyntitavoitteen määrittäminen ohjelman tavoitteeksi, voidaan sen toteutumista seurata ja vertailla eri vaiheissa markkinointiviestintäohjelmaa (Schultz & Schultz 2003, 283).

Näin toimittaessa saamme linkin pk-yrityksen normaaliin ja arvostettuun toimintaan eli myyntityöhön, saamme linkin myös yritystä kiinnostavaan myynnin lisäykseen. Lisäksi prosessissa saavutettu ymmärrys toiminnan tavoitteista sekä mainostoimiston saama tieto asiakasyrityksestä, auttaa mainostoimistoa tekemään työnsä paremmin, ennustettavammin ja tehokkaammin.

Markkinointiviestinnän toimivuuden seuranta, raportointi ja hienosäätö

Markkinointiviestintäohjelmaa toteutettaessa on tärkeää, että sovitut tavoitteet ja toimintatavat pidetään mielessä ja niitä seurataan. Tavoitteelliseen markkinointiviestintäohjelmaan liittyy kiinteästi seuranta ja raportointi. Tavoitteiden mukaan ohjelmaan on laadittava seurattavat mittarit. Mittareihin liittyvää tietoa saadaan myyntikäyntien yhteydessä myyjien kautta. Myös mahdolliset yritykseen päin tulevat kyselyt ja muut kontaktit on seurattava. Yksi seurattava osa-alue on myös yrityksen internetsivuille generoitunut liikenne.

Myyjien kautta saatu palaute kentältä, mittareiden osoittamat muutokset sekä myynnin tavoitteiden saavuttamiset ovat asioita, jotka voidaan vetää yhteen esimerkiksi viikoittain. Yhteenvedon pohjalta voidaan ohjelmaan tehdä muutoksia, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Näin voidaan seurata ja verrata eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja saada lisää tietoa seuraavien markkinointiviestintätoimenpiteiden suunnittelun pohjaksi (Schultz & Schultz 2003, 281).

Yhteenveto

Lopuksi voidaan todeta, että avaimet tuottavaan mainostoimistosuhteeseen ovat olemassa. Mainostoimistojen tulee vain oppia suhteuttamaan omat palvelunsa pk-yritysten tarpeisiin. Toisaalta asiakasyritysten tulee vaatia mainostoimistolta relevantteja palveluja heidän tarpeisiinsa. Jotta osapuolien tarpeet kohtaisivat, on yhteistyö tarpeen prosessoida keskinäiseen toimintaan tutustumisen kautta yhteisesti ymmärrettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Tärkeää on perustaa yhteistyö tuloksen tekemiselle ja vakuuttaa asiakasosapuoli markkinointiviestinnän vaikutuslogiikasta heidän toimintakentässään. Yhteistyön edetessä markkinointiviestintää seuraamalla saadaan todistuspohjaa toiminnan järkevyydestä. Tällaisella tuotteenomaisella konseptilla lähestyttäessä asiakasyritystä on mainostoimisto vahvoille verrattuna keskimääräisiin kilpailijoihinsa, joiden toiminta ei välttämättä perustu määriteltyihin toimintatapoihin.

LÄHTEET

Helsingin Sanomat 26.4.2005. Puolet pk-yrityksistä ei tarvitse mainontaa, B3

Kauppalehti 22.3.2007. Grey-Pro selvitti pk-yritysten markkinointiviestintää, 14.

Korpi, Teemu 2007. Strateginen markkinointiviestintä – mahdollisuudet ja työskentelytavat. Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu.

Nieminen, Petri 2004. Mainosala ei näe metsää puilta. [online][viitattu 3.12.2007]. http://mediaviikko.fi/artikkeli/93/petri-nieminen-mainosala-ei-näe-metsää-puilta

Rope, Timo 2003. Johdon markkinointiratkaisut – strateginen markkinointi. Helsinki: WSOY
OSTA TÄMÄ KIRJA!

Schultz, Don & Schultz, Heidi 2003. IMC – The Next Generation, Five Steps for Delivering Value and Measuring Returns Using Marketing Communications. New York: McGraw-Hill.
OSTA TÄMÄ KIRJA!

Tilastokeskus 2006. Yritysrekisterin vuositilasto.

Vihma, Päivi 2002. Mainostoimistojen imagoselvitys jatkuu Vaikka alin aidan vitsas. [online][viitattu 8.8.2007]. http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=297313

Vuokko, Pirjo 2003. Markkinointiviestintä merkitys, vaikutus ja keinot. Helsinki: WSOY
OSTA TÄMÄ KIRJA!